Jorma Kivimäellä on käsissään Kupittaan Saven ja Hakkaraisen taidetakomon seinävalaisin. Olohuoneen hyllyllä näkyy osa kokoelmasta.
Arja Maunuksela Kuvat Katri Lehtola
Salolainen keräilijä Jorma Kivimäki ja hänen vaimonsa Pirjo Kivimäki asuvat kuin keramiikkamuseossa. Kupittaan Savi on Jorma Kivimäen intohimo, mutta myös puoliso nauttii esineiden kauneudesta.
Mikä juuri Kupittaan Savessa kiehtoo?
Sohvan yllä seinällä on enimmäkseen Jorma Kivimäen lempitaiteilijan Laila Zinkin töitä.
– Joka ainoa siveltimenveto on vedetty käsin. Siirtokuvia, joita Arabialla on paljon, ei Kupittaalla käytetty ollenkaan, Jorma Kivimäki sanoo.
Tehtaan lukuisista taiteilijoista yksi on hänelle ylitse muiden.
– Laila Zink on minulle ykkönen maalarina. Hän oli aikaansa edellä. Hänen tyylissään on kubismia, esimerkiksi kolmiomaisia kasvoja.
Alkuaikojen ainoa huutaja
Lautasessa on näytteitä värisävyistä sekä lasitettuna että lasittamattomana.
Jorma Kivimäki on ollut keräilijäluonne lapsesta asti. Hän keräili postimerkeistä ja -korteista lähtien kaikenlaista, kunnes valitsi parikymppisenä pääkohteensa. Sen lisäksi että Kupittaan Savi viehätti, sitä oli mahdollista hankkia aluksi edullisesti.
– Rupesin käymään huutokaupoissa ja niissä kaikki huusivat Arabiaa. Aloin keskittyä Kupittaan Saveen, joka ei kiinnostanut muita. Meklari kirosi, että yksi vie kaiken halvalla.
Tarvittaessa Kivimäki oli myös valmis maksamaan niin paljon kuin pystyi.
– Joskus keräilyhimo toi vaikeuksia, kun olin työttömänä. Naantalissa osto- ja myyntiliikkeessä oli minulta puuttunut pyykkimuija. Kauppias pyysi 1 000 markkaa, joka oli kuukauden työttömyyskorvaukseni, mutta se oli otettava.
Sama astia saa monta erilaista ilmettä eri lasituksella. Hyllyyn mahtuu 23 maljaa, mutta Kivimäellä on vielä 10 eriväristä lisää.
Kaikkiaan Kivimäen kokoelmaan kuuluu noin 2 500 esinettä, joista noin 1 500 on eri malleja. Samalla esineellä on yleensä useita lasitteita ja värejä. Vielä sen lisäksi käsinmaalaus saa aikaan yksilöllisiä eroja.
Katsomme keittiön seinällä olevaa hyllyä, jota Kivimäki sanoo Kupittaan värikartaksi. Siinä on 23 kappaletta samaa astiaa, jalallista ja korvallista maljaa. Kaikki ovat erinäköisiä. Vielä löytyy lisää kymmenen, jotka eivät mahtuneet hyllyyn.
Tiiliä ja koristekeramiikkaa
Koristeiden ohella tärkeitä ovat tietysti muodot. Monien taidokkaiden ihmis- ja eläinhahmojen takana on Viljo Mäkinen, joka oli paitsi Kupittaan keraamikko, myös kuvanveistäjä.
Okki Laineennukeilla nenän kaari jatkuu yhtenäisenä viivana kulmiin. Kopioilla se on yleensä erilainen.
– Mäkinen voitti Italiassa urheiluaiheisen veistoskilpailun. Pariisin maailmannäyttelyssäkin palkittiin Kupittaan taiteilijoita, Kerttu Suvanto-Vaajakallio ja Valentina Modig-Manuel.
Kivimäkeä harmittaa, että paljon Kupittaseen liittyvää materiaalia on päässyt häviämään. Tuotantoa on tutkittu vain vähän, ja tehtaan historiassakin olisi selvitettävää.
– Kupittaan Savi on aliarvostettu.
Suomalaiskoteihin on silti ehtinyt kertyä paljon Kupittaan Saven käyttö- ja koriste-esineitä. Kaikkein tunnetuin on Artturi Nummisen muotoilema Matti ja Maija. Harvempi lienee kuitenkaan huomannut, että patsaasta on kolme hieman erilaista versiota.
Historia keräilijöiden varassa
Koska Kupittaan Saveen keskittyvää museota ei ole, keräilijöiden merkitys historian tallettajina korostuu. Jorma Kivimäki myisi mielellään elämäntyönsä museoitavaksi. Keramiikan lisäksi hänelle on kertynyt paljon muutakin materiaalia, valokuvista muotteihin. Erityisen hienona löytönä hän pitää elokuvaa Kupittaan Savesta.
Kissat ja koira ovat Viljo Mäkisen töitä. Oikeanpuoleinen orava ja lehtiaihe ovat kattaukseen tarkoitettuja veitsenpidikkeitä.
– Se on Fennada-Filmin tekemä mainoselokuva, 16-millinen värifilmi, jota näytettiin elokuvateattereissa. Neuvottelimme turkulaisessa liikkeessä pitkään hinnasta. Olen teettänyt siitä DVD-kopion.
Kupittaan Savea on tallettunut filmille muutenkin.
– Keramiikkatehdasta johtanut Olavi Koponen osasi tuotesijoittelun. Hän lahjoitti valtavasti esineitä Suomi-Filmille. Sama maljakko löytyy jopa viidestä elokuvasta, ja yhdessä elokuvassa Matti ja Maija näkyy Tauno Palon kanssa.
Kun Kivimäeltä kysyy, miten hän on oppinut tuntemaan Kupittaan tuotannon, hän hakee matkalaukun ja alkaa nostella esiin luetteloita. Hän on opiskellut Kupittaasta kaiken mitä on löytänyt. Luettelot kertovat, mitä tehdas on valmistanut, ja lisätietoa antavat vanhat lehtijutut ja kansioihin järjestetyt mainokset.
Keräily jatkuu, sillä vielä kokoelma ei ole aivan täydellinen. Viimeisin ostos on huuto.netistä löytynyt ilves. Sen tuotenumero 362 kertoo, että se edustaa Kupittaan alkuajan tuotantoa. Mutta kuinka keräilijä pääsee rentoutumaan kodin vallanneesta harrastuksestaan?
Kivimäkien keittiön elegantti valaisin on Kupittaan Saven ja Hakkaraisen taidetakomon yhteistyössä valmistama.
– Korjaan tietokoneita. Se on henkireikä ja saan ajatella jotain muuta.
Lisätietoa Jorma Kivimäen kokoelmasta: kupittaansavi.fi
Juttu on lyhennetty. Alkuperäinen teksti on julkaistu Antiikki & Designissa 1/2023
Kupittaa-keräilijän vinkit
Suunnittele kirpputorikierros etukäteen. Olemme kiertäneet Suomea itse tehdyllä matkailuautolla, ja ensin vain ajelimme. Kun aloimme katsoa netistä eri paikkakuntien kirpputorien sijainnin ja tarjonnan, löytöjen määrä moninkertaistui.
Pyri varmistumaan netistä ostaessa myyjän luotettavuudesta. Huuto.netin myyjille annattavia pisteitä kannattaa seurata. Tärkeää on, että särkyvät esineet pakataan lähetystä varten hyvin. Kerran painava lattiamaljakko oli pakattu vain kahden käsipyyhkeen väliin ja se oli mennyt rikki.
Opettele tunnistamaan väärennökset. Niitä on tehty esimerkiksi Orvokki ”Okki” Laineen Kupittaan Savelle suunnittelemista puu- ja keramiikkanukeista. Aidoissa nukeissa nenän kaari jatkuu kulmakarvoihin yhtenäisenä.
Katso eri maiden tarjontaa Googlen kuvahaulla, eBaysta ja Traderasta. Kupittaan Savea on viety muun muassa Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin. Etelä-Amerikkaankin sitä päätyi, kun Suomen Joutsen piti satamissa näyttelyitä.
Luetteloita voi löytää huutokaupoista ja vanhan tavaran liikkeistä. Selaa vanhoja lehtiä, joissa voi olla
juttuja tai Kupittaan Saven mainoksia. Niistä näkee, milloin mitäkin on myyty.
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
Tärkeintä on maisema. Kesähuoneen katseenvangitsija on päätyseinän merimaisema. Iltaisin ikkunasta näkyvät Hallan sataman valot. Tumma lankkulattia ei varasta huomiota hienolta kattorakenteelta.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT