Kirk­kain täh­ti

Paavo Tynellin suunnittelema kattovalaisin (malli 1965) leikittelee hempeällä värillä. Idman 1950-luku. Vasarahinta 1 700 e, Stockholms Auktionsverk Helsinki.

Suo­ma­lai­sen va­lai­sin­muo­toi­lun kirk­kaim­pa­na täh­te­nä lois­taa Paa­vo Ty­nell (1890–1973). Tai­to Oy:ssä työs­ken­nel­lyt Ty­nell suun­nit­te­li 1930-lu­vul­la va­lai­si­mia, joi­den muo­to­kie­li myö­täi­li ajan klas­si­soi­vaa muo­to­kiel­tä. 1930-lu­vun lo­pul­la syn­tyi mes­sin­ki­va­lai­si­mia, jot­ka en­na­koi­vat tu­le­vaa tyy­liä. Yk­si niis­tä on Sim­puk­ka-ni­mel­lä tun­net­tu rot­tin­ki­var­ti­nen pöy­tä­va­lai­sin (mal­li 5321). Ny­ky­ään va­lai­sin­ta val­mis­taa uus­tuo­tan­to­na Gubi-yri­tys. Oman tyy­lin­sä Ty­nel­le löy­si 1940-lu­vul­la. Sil­loin hän loi mes­sin­ki­va­lai­si­mia, joi­ta ko­ris­ti­vat mes­sin­ki­ver­kos­ta ja -lan­gas­ta muo­toil­lut kuk­ka­set ja muut, mo­nes­ti kas­vi­ai­hei­set ko­ris­teet. Tä­män ro­mant­ti­sen tyy­lin hui­pen­tu­ma on Lu­mi­hiu­ta­le, jon­ka Paa­vo Ty­nell ­suun­nit­te­li vuon­na 1946 avat­tuun hel­sin­ki­läi­seen ra­vin­to­la Kes­ti­kar­ta­noon. Paa­vo Ty­nell tun­ne­taan myös yk­sin­ker­tai­sis­ta va­lai­si­mis­ta, joi­den ko­ris­tei­na toi­mi­vat lä­hin­nä kiil­tä­väk­si pu­lee­rat­tu mes­sin­ki ja var­jos­ti­men kol­mi­o­mai­set rei’ite­tyt ku­vi­ot. ­Paa­vo Ty­nell on kan­sain­vä­li­ses­ti tun­ne­tuin suo­ma­lai­nen va­lai­sin­suun­nit­te­li­ja. Eri­tyi­sen suo­sit­tu hä­nes­tä tuli Yh­dys­val­lois­sa.

Va­lon tai­ta­ja

Lisa Johansson-Papen 1950-luvulla suunnittelema Ihanne-riippuvalaisin alumiinista on uustuotannossa. 319 e, Innolux

Lisa Jo­hans­son-Pape (1907–1989) ker­toi, et­tä hä­nes­tä tuli va­lai­sin­tai­tei­li­ja va­hin­gos­sa. Kou­lu­tuk­sel­taan Lisa Jo­hans­son-Pape oli huo­ne­ka­lu­ark­ki­teh­ti. Hän työs­ken­te­li va­lai­sin­teh­das Stock­mann-Or­nos­sa vuo­si­na 1942–1962, jos­sa hän suun­nit­te­li puh­taan lin­jak­kai­ta va­lai­si­mia eri me­tal­leis­ta, la­sis­ta ja muo­vis­ta. Hän oli ko­ti­mai­sen va­lai­sin­muo­toi­lun mer­kit­tä­vim­piä ni­miä var­sin­kin 1950-lu­vul­la. Muo­toi­li­jan pyr­ki­myk­se­nä oli luo­da hy­vää va­loa suo­ma­lai­siin ko­tei­hin. Hän suun­nit­te­li va­lai­si­mia myös lu­kui­siin jul­ki­siin ti­loi­hin, ku­ten Las­ten­lin­nan sai­raa­laan Hel­sin­gis­sä. Va­lai­si­mis­sa Lisa Jo­hans­son-Pa­pea kiin­nos­ti eri­tyi­ses­ti valo – jopa enem­män kuin it­se esi­ne­muo­toi­lu. Lisa Jo­hans­son-Pape ko­ros­ti va­lai­si­men käyt­tö­funk­ti­o­ta. Oli pal­jol­ti hä­nen an­si­o­taan, et­tä suo­ma­lai­set va­lai­si­met muut­tui­vat si­sus­tu­se­si­neis­tä ar­kie­lä­män tar­peet huo­mi­oon ot­ta­vik­si käyt­tö­e­si­neik­si. Kau­nis Koti -leh­ti kat­soi tar­peel­li­sek­si vie­lä 1940-lu­vul­la ju­lis­taa: ”Ei lois­toa vaan va­loa”. Lisa Jo­hans­son-Pa­pen Si­pu­li-riip­pu­va­lai­sin pal­kit­tiin kul­ta­mi­ta­lil­la Mi­la­non trien­naa­lis­sa vuon­na 1954. Muis­ta Lisa Jo­hans­son-Pa­pen tun­ne­tuis­ta va­lai­si­mis­ta mai­nit­ta­koon Ihan­ne, Se­na­tor ja lat­ti­a­va­lai­sin mal­li­ni­mel­tään 2062. Ny­ky­ään nii­tä val­mis­taa uus­tuo­tan­to­na ko­ti­mai­nen In­no­jok ja ne kuu­lu­vat In­no­lu­xin va­li­koi­miin.

Muo­to­jen ja vä­rien ilot­te­lua

Värikäs lasikruunu on Gio Pontin alun perin vuonna 1946 suunnittelema ja nimeltään 9.980. Hinta alkaen 12 295 e, Helena Orava Design.

Ita­li­a­lai­sis­sa va­lai­si­mis­sa nä­kyy maan vuo­si­sa­to­ja pit­kä käsi- ja tai­de­kä­si­työn his­to­ria. Tun­ne­tuim­piin his­to­ri­al­li­siin ­mal­lei­hin kuu­luu 1700-lu­vul­la syn­ty­nyt Mu­ra­non ­kruu­nu. Se on jopa sa­dois­ta suu­pu­hal­le­tuis­ta ­l­asi­o­sis­ta koos­tu­va juh­la­va va­lai­sin. Mu­ra­non kruu­nun suo­sio on jat­ku­nut näi­hin päi­viin as­ti. Run­saan, pe­rin­tees­tä am­men­ta­van muo­to­kie­len voi ­näh­dä mo­nis­sa mo­der­neis­sa klas­sik­ko­va­lai­si­mis­sa. Na­po­le­o­ne Mar­ti­nuz­zin (1892–1977) ­1920-lu­vul­la Ve­ni­nil­le suun­nit­te­le­ma Doge-va­lai­sin jat­kaa ve­net­si­a­lais­ten ho­vi­va­lai­sin­ten ­ylel­lis­tä muo­to­kiel­tä. Suo­ran – mut­ta sil­ti per­soo­nal­li­sen – viit­tauk­sen Mu­ra­non kruu­nui­hin loi ita­li­a­lai­nen ark­ki­teh­ti ja muo­toi­li­ja Gio Pon­ti (1891–1979) 1940-lu­vul­la suun­nit­te­le­mal­laan la­sik­ruu­nul­la ni­mel­tään 99.80. Suo­mes­sa va­lai­sin­ta myy hel­sin­ki­läi­nen He­le­na Ora­va De­sign ­Pro­jects. Suo­ma­lai­sil­le tu­tum­paa ita­li­a­lais­ta va­lai­sin­suun­nit­te­lua edus­ta­vat esi­mer­kik­si Ac­hil­le ja Pier Cas­tig­li­o­nin 1960-lu­vun alus­sa suun­nit­te­le­ma veis­tok­sel­li­nen Ar­co-lat­tia­va­lai­sin ja Vico Ma­gist­ret­tin 1970-lu­vun Atol­lo-pöy­tä­va­lai­sin. Mo­net ­näis­tä edel­lä mai­ni­tuis­ta va­lai­si­mis­ta ovat edel­leen tuo­tan­nos­sa.

Tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta va­loa

Bauhaus on Wilhelm Wagenfeldin suunnittelema moderni klassikko vuodelta 1924. Valaisinta valmistaa Tecnolumen. Hinta alk. 674 e, Helena Orava Design.

Säh­kö­va­lai­si­met oli­vat 1920-lu­vul­le as­ti suu­res­sa mää­rin ko­ris­te-esi­nei­tä. Ti­lan­ne muut­tui mo­der­nin ­tyy­li­suun­nan eli funk­ti­o­na­lis­min myö­tä: pel­kis­tä­mi­nen ja käy­tän­nöl­li­syys kor­va­si­vat muo­to­jen rön­syi­lyn ja tur­hak­si lei­ma­tun deko­ra­tii­vi­suu­den. Ark­ki­teh­ti Wal­ter Gro­piuk­sen (1883–1969) joh­dol­la ­Wei­ma­riin 1919 pe­rus­tet­tu Bau­haus-kou­lu oli tyy­li­suun­nan en­sim­mäi­siä joh­don­mu­kai­sia suun­nan­luo­jia ja to­teut­ta­jia. Wil­helm Wa­gen­fel­din vuon­na 1924 suun­nit­te­le­mas­sa ­Bau­haus-pöy­tä­va­lai­si­mes­sa (myös ni­mel­lä Wa­gen­feld) ki­tey­tyy var­hai­sen funk­ti­o­na­lis­min ihan­teet ko­ris­teis­ta rii­su­tuis­ta ja kiil­tä­vis­tä nik­ke­löi­dyis­tä me­tal­li­pin­nois­ta. Myös sitä myy He­le­na Ora­va De­sign Pro­jects. Tans­ka­lai­nen Poul ­Hen­ning­sen (1894–1967) muo­toi­li vuon­na 1958 ­PH-va­lai­si­men, ­jon­ka suun­nit­te­lus­sa hän hyö­dyn­si tie­teel­lis­tä ­tut­ki­mus­ta va­lon ja­kau­tu­mi­ses­ta ta­lou­del­li­ses­ti ja häi­käi­se­mät­tä. ­PH-va­lai­si­men kau­niis­ti va­loa ja­ka­vaa muo­to­kiel­tä on sit­tem­min hyö­dyn­net­ty ­mo­nes­sa klas­sik­ko­va­lai­si­mes­sa, ­meil­lä esi­mer­kik­si ark­ki­teh­ti Juha Lei­vis­kän (1936–2023) 1960-lo­pul­la suun­nit­te­le­mas­sa JL341-riip­pu­va­lai­si­mes­sa. Ar­te­kin va­li­koi­miin kuu­lu­va Lei­vis­kän va­lai­sin val­mis­te­taan Suo­mes­sa.

Ge­o­met­ri­set oi­val­luk­set

Tapio Wirkalan pöytävalaisinmallia K11-16 valmisti Idman 1950-luvulla. Vasarahinta 3 801 e. Stockholms Auktionsverk Helsinki.

Muo­toi­lun mo­ni­tai­tu­ri Ta­pio Wirk­ka­la (1915–1985) ei tule en­sim­mäi­se­nä mie­leen, kun pu­hu­taan suo­ma­lai­ses­ta va­lai­sin­suun­nit­te­lus­ta. Hän kui­ten­kin osoit­tau­tui in­no­va­tii­vi­sek­si va­lai­sin­ten muo­toi­li­jak­si. Vuon­na 1959 Ta­pio Wirk­ka­la uu­dis­ti pe­rin­tei­sen heh­ku­lam­pun luo­mal­la ge­o­met­ri­sen WIR-polt­ti­men. Opaa­li­la­sis­ta val­mis­tet­tu pol­tin toi­mii sa­mal­la ikään kuin va­lai­si­men var­jos­ti­me­na. WIR-pol­tin pal­kit­tiin Grand Prix’llä Mi­la­non trien­naa­lis­sa vuon­na 1960. Wirk­ka­lan va­lai­sin­muo­toi­lua yh­dis­tää ge­o­met­ri­nen, graa­fi­nen ja ra­ken­teel­li­nen muo­to­kie­li. Tun­ne­tuim­mik­si mal­leik­si ko­ho­aa pöy­tä­va­lai­sin K11-16, jon­ka Ta­pio Wirk­ka­la suun­nit­te­li vuon­na 1954. Ta­pio Wirk­ka­lan suun­nit­te­le­mia va­lai­si­mia on val­mis­tet­tu Id­ma­nis­sa ja Iit­ta­las­sa. Ny­ky­ään muu­ta­mia Ta­pio Wirk­ka­lan mal­le­ja, ku­ten Trien­na­le, val­mis­te­taan uus­tuo­tan­to­na ko­ti­mai­ses­sa In­no­jok-yri­tyk­ses­sä ja myy­dään In­no­lu­xis­sa.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sig­nin nu­me­ros­sa 1/2025.