Artikkeli
Nathalie Lautenbacherin vuonna 1999 suunnittelemasta Linum-sarjasta tuli hänen läpimurtonsa. Astiat näyttävät haurailta, mutta ne kestävät normaalin käytön ja konepesun.

Nathalie Lautenbacherin vuonna 1999 suunnittelemasta Linum-sarjasta tuli hänen läpimurtonsa. Astiat näyttävät haurailta, mutta ne kestävät normaalin käytön ja konepesun.

Ant­ti Kai­ja­lai­nen ku­vat Mil­ka Ala­nen

"Keramiikan tekeminen on kuin meditaatiota"

Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin nykyke­raa­mik­koihin kuuluva Nathalie Lautenbacher antaa käsityön, sattuman ja inhimillisyyden näkyä astioissaan. Lautenbacher myös opettaa tulevia keraa­mik­ko­su­ku­polvia Aalto-yliopistossa.

Ke­raa­mi­kon työ­huo­ne val­loit­taa. Se on täyn­nä val­mii­ta, vii­meis­te­lyä odot­ta­via ja puo­li­val­mii­ta kup­pe­ja, va­te­ja, kan­nu­ja ja ra­si­oi­ta. Kuin oli­si Lii­sa ih­me­maan met­säs­sä, jos­sa nämä sym­paat­ti­set esi­neet muut­tui­si­vat yh­täk­kiä
elä­vik­si ja ru­pe­ai­si­vat ru­pat­te­le­maan.

Nat­ha­lie Lau­ten­bac­her vii­meis­te­lee Li­num-sar­jan va­tien reu­no­ja rau­hal­li­sin ja pää­mää­rä­tie­toi­sin kä­den­liik­kein työ­huo­neel­laan Es­poon Kauk­lah­des­sa. To­teut­taminen on in­tii­miä ja kau­nis­ta.

Nathalie Lautenbacher opettaa keramiikkaa Aalto-yliopistossa. ”Opettaminen on nöyrää, yhteisen intohimon jakamista ja sen eteen yhdessä työskentelyä. Toivon, että oppilaani löytävät oman tavan luoda keramiikkaa."

Nathalie Lautenbacher opettaa keramiikkaa Aalto-yliopistossa. ”Opettaminen on nöyrää, yhteisen intohimon jakamista ja sen eteen yhdessä työskentelyä. Toivon, että oppilaani löytävät oman tavan luoda keramiikkaa."

– Pi­dän ke­ra­mii­kan te­ke­mi­ses­sä verk­kai­suu­des­ta. Tämä on kuin me­di­taa­ti­o­ta. Ei tar­vit­se koko ajan ol­la luo­va, ke­raa­mik­ko poh­tii.

Osak­si ih­mis­ten ar­kea

Ol­les­saan Hel­sin­gin ku­va­tai­de­lu­kiossa Lau­ten­bac­he­ria kiin­nos­ti graa­fi­kon ja tai­de­maa­la­rin ura. Lu­ki­on ke­ra­mii­kan opet­ta­ja oh­ja­si hän­tä kui­ten­kin koh­ti ke­ra­miik­kaa.

Signeeraus kertoo studiokeramiikasta.

Signeeraus kertoo studiokeramiikasta.

Nat­ha­lie Lau­ten­bac­her val­mis­tui tai­teen ­mais­te­rik­si Tai­de­te­ol­li­ses­ta kor­ke­a­kou­lus­ta ke­ra­miik­ka- ja lasi­suun­nit­te­lun osas­tol­ta vuon­na 1999. En­nen val­mis­tu­mis­taan lah­ja­kas muo­toi­lun opis­ke­li­ja eh­ti suun­ni­tel­la Iit­ta­lan la­si­teh­taal­le Na­tal-mal­ja­kon ja Ara­bi­an Pro Ar­te -sar­jaan Pis­te-ni­mi­sen mal­ja­kon ja va­din.

Moni saat­taa muis­taa ke­raa­mi­kon Lah­den­mä­ke­nä esi­mer­kik­si sil­loin, kun hän sai Vuo­den nuo­ri muo­toi­li­ja -pal­kin­non vuon­na 2008. Avi­o­lii­ton mu­ka­na tul­lut nimi vaih­tui muu­ta­ma vuo­si sit­ten ta­kai­sin tyt­tö­ni­meen
Lau­ten­bac­her. Hän on isän­sä puo­lel­ta rans­ka­lai­nen.

Nat­ha­lie Lau­ten­bac­her te­kee as­ti­oi­ta pien­sar­ja­tuo­tan­to­na Stu­dio Nat­ha­lie L. -yri­tyk­ses­sään.

– Mi­nua pu­hut­te­lee se, et­tä saan muo­toil­la käyt­tö­e­si­nei­tä. Toi­von, et­tä niis­tä tu­li­si osa ih­mis­ten ar­kea.

Esineiden muodot eivät ole kliinisen tasaisia, vaan niissä saa näkyä käsityön ja sattuman jälki. Kuvassa Seam-sarjan rasioita, jotka on suunniteltu 2004. Kuva Ruut Lahdenmäki

Esineiden muodot eivät ole kliinisen tasaisia, vaan niissä saa näkyä käsityön ja sattuman jälki. Kuvassa Seam-sarjan rasioita, jotka on suunniteltu 2004. Kuva Ruut Lahdenmäki

As­ti­oi­den li­säk­si Lau­ten­bac­her luo myös tai­de­ke­ra­miik­kaa, jota on ol­lut esil­lä yk­si­tyis- ja yh­teis­näyt­te­lyis­sä eri puo­lil­la maa­il­maa.

Va­lo­kei­las­sa vä­rit

Vuon­na 1999 syn­tyi­vät en­sim­mäi­set Li­num-as­ti­at, jois­ta on sit­tem­min tul­lut Nat­ha­lie Lau­ten­bac­he­rin ta­va­ra­merk­ki. As­ti­at ovat lem­peil­lä sä­vyil­lä la­si­tet­tua, ohut­ta peh­me­ä­pos­lii­nia.

– Käyt­tä­mä­ni mas­sa ei ole yh­tä lä­pi­kuul­ta­vaa kuin ko­va­pos­lii­ni, mut­ta ma­ta­lam­pi polt­to­läm­pö­ti­la an­taa enem­män ti­laa vä­reil­le. Ne ovat mi­nul­le tär­ke­äm­piä kuin lä­pi­kuul­ta­vuus.

Käyttöesineiden rinnalla Nathalie Lautenbacher luo myös taidekemamiikkaa. Punasavinen ruukku on tehty makkaratekniikalla 2012. Lautenbacher kuvaa tekniikkaa kuin lemmikin hoitamiseksi. Varsinkin suuren esineen tekeminen kerros kerrokselta vaatii jatkuvaa huolenpitoa, että materiaali pysyy  sopivan kosteana.

Käyttöesineiden rinnalla Nathalie Lautenbacher luo myös taidekemamiikkaa. Punasavinen ruukku on tehty makkaratekniikalla 2012. Lautenbacher kuvaa tekniikkaa kuin lemmikin hoitamiseksi. Varsinkin suuren esineen tekeminen kerros kerrokselta vaatii jatkuvaa huolenpitoa, että materiaali pysyy sopivan kosteana.

As­ti­oi­den muo­dot ei­vät ole klii­ni­sen ta­sai­sia. Lau­ten­bac­her sa­noo, et­tei lo­pul­ta suun­nit­te­le as­ti­oi­taan ko­vin tark­kaan, vaan antaa kä­si­työn, sat­tu­man ja in­hi­mil­li­syy­den nä­kyä. Lo­pul­li­nen muo­to syn­tyy pol­tos­sa.

Vii­meis­te­lys­tä ja lop­pu­tu­lok­ses­ta hän kui­ten­kin pi­tää tar­kas­ti kiin­ni: la­si­tuk­sen tu­lee lop­pua juu­ri oi­ke­aan koh­taan ja as­ti­an reu­nan tu­lee ol­la so­pi­van ohut ja te­rä­vä. Yk­si­tyis­koh­dat mer­kit­se­vät pal­jon.

– Py­rin sii­hen, et­tä as­ti­a­ni näyt­tä­vät hel­pos­ti syn­ty­neil­tä.

Ke­vy­et ja ohu­et as­ti­at voi­vat tun­tua hau­rail­ta, mut­ta ne on teh­ty nor­maa­liin käyt­töön – luo­maan kau­neut­ta ar­keen. As­ti­at voi pes­tä tis­ki­ko­nees­sa.


Jut­tu on ly­hen­net­ty- Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­si­nin nu­me­ros­sa 4/2021.

Nat­ha­lie Lau­ten­bac­her

Syn­ty­nyt Jäm­sän­kos­kel­la vuon­na 1974. Asui var­hais­lap­suu­ten­sa Uu­des­sa-Ka­le­do­ni­as­sa.
Val­mis­tui tai­teen mais­te­rik­si Tai­de­te­ol­li­ses­ta kor­ke­a­kou­lus­ta la­sin ja ke­ra­mii­kan lai­tok­sel­ta vuon­na 1999.

Lä­pi­mur­to oli Li­num-as­ti­a­sar­ja vuon­na 1999.

Pal­kin­not ja apu­ra­hat: Hack­man Pro De­sign -sää­ti­ön apu­ra­ha 1999. De­sign Plus -pal­kin­to, Am­bien­te Fair, Frank­furt 2002. Mai­re Gul­lich­sen -pal­kin­to 2002. Prons­sia Mi­non ke­ra­miik­ka­kil­pai­lus­sa Ja­pa­nis­sa 2005 ja 2014. Vuo­den­ nuo­ri muo­toi­li­ja 2008. Press award, Hel­sin­ki De­sign Week 2014. Suo­men kult­tuu­ri­ra­has­ton apu­ra­ha 2018 ja 2020.

Toi­mii leh­to­ri­na Aal­to-yli­o­pis­ton muo­toi­lun lai­tok­sel­la. Pi­tä­nyt ke­ra­mii­kas­ta lu­en­to­ja eri puo­lil­la maa­il­maa.

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ