Ker­taus­tyy­lit al­koi­vat 1800-lu­vun lop­pu­puo­lel­la saa­da osak­seen run­saas­ti kri­tiik­kiä. Ai­ka vaa­ti uu­den luo­mis­ta ja kä­si­työn vaa­li­mis­ta te­ol­li­sen tuo­tan­non pu­ris­tuk­ses­sa. Eng­lan­nis­sa 1800-lu­vun jäl­ki­puo­lel­la syn­ty­nyt tai­de­te­ol­li­nen lii­ke Arts and Crafts ja sen joh­to­hah­mo ark­ki­teh­ti Wil­li­am Mor­ris (1834–96) ko­ros­ti, et­tä asu­mi­sym­pä­ris­tös­sä piti yh­dis­tyä käy­tän­nöl­li­syys ja kor­ke­a­ta­soi­suus. Mor­ris ko­ros­ti kä­si­työn mer­ki­tys­tä.

Aal­toi­le­vas­ta ge­o­met­ri­seen

Keskieurooppalainen kynttelikkö on uushopeaa. Sen plastinen ja orgaaninen muoto oli ominaista l’art nouveaulle. Lähtöhinta 150 e, Bukowskis.

Arts and Crafts -liik­keen so­si­aa­li­ses­teet­ti­siä aja­tuk­sia voi­daan pi­tää ju­gend­tyy­lin al­ku­na. Uu­den tyy­lin aa­te­maa­il­maa alet­tiin esi­tel­lä münche­ni­läi­ses­sä tai­de­leh­des­sä ni­mel­tä Die Ju­gend eli nuo­ruus vuon­na 1896. Rans­kas­sa suun­taus sai ni­men l’art nou­ve­au eli uu­si tyy­li.

Tyy­lin läh­tö­koh­dat eri mais­sa hie­man vaih­te­li­vat. Bel­gi­a­lai­sen ark­ki­teh­din Hen­ry Van de Vel­den (1863–1957) tyy­li pe­rus­tui aal­toi­le­vaan vii­vaan. Toi­sin kuin Mor­ris, van de Vel­de suh­tau­tui myön­tei­ses­ti esi­nei­den te­ol­li­seen val­mis­tuk­seen. Mui­ta tyy­liä ke­hit­tä­nei­tä etu­ri­vin bel­gi­a­lai­sia ark­ki­teh­te­jä oli­vat Vic­tor Hor­ta (1861–1947) ja Paul Han­kar (1859–1901).

Kultakeskuksen edelleen tuotanossa olevan Suomi-sarjan hopea-aterimet perustuvat perimätiedon mukaan Akseli Gallen-Kallelan luomiin muotoihin.

Rans­kas­sa tyy­li ins­pi­roi­tui sel­väs­ti si­kä­läi­sil­le rak­kaas­ta ro­ko­koos­ta ja sen luon­non­ro­man­tii­kas­ta. Ruot­sa­lai­ses­sa ju­gen­dis­sa voi puo­les­taan ha­vai­ta vai­kut­tei­ta sekä ro­ko­koos­ta et­tä kus­ta­vi­lai­suu­des­ta esi­mer­kik­si Alf Wal­lan­de­rin (1862–1914) tuo­tan­nos­sa.

Itä­val­las­sa ju­gend ke­hit­tyi pi­dät­ty­väm­pään ja ge­o­met­ri­sem­paan suun­taan Se­zes­si­on-ryh­män tai­tei­li­joi­den ja Wie­ner Werk-
stät­te -kä­si­työ­läis­ryh­män vai­ku­tuk­ses­ta. Skot­lan­nis­sa ark­ki­teh­ti Char­les Ren­nie Ma­cin­tosh (1868–1928) loi oman hie­nos­tu­neen, ge­o­met­ri­siin muo­toi­hin pe­rus­tu­van tyy­lin­sä.

Ka­re­li­a­nis­min hen­ges­sä

Karelianistisen kirjoituspöydän suunnitteli Yrjö Blomstedt. Tyyli esiteltiin Yleisen Kotiteollisuusyhdistyksen kilpailussa vuonna 1898 Pariisin maailmannäyttelyä varten. 7 000 e, Bukowskis.

Suo­meen koh­dis­tu­nei­den ve­nä­läis­tä­mis­pyr­ki­mys­ten vuok­si ju­gend sai meil­lä aluk­si kan­sal­lis­ro­mant­tis-ka­re­li­a­nis­ti­sen il­meen. Tai­de­maa­la­rit ja ark­ki­teh­dit te­ki­vät va­el­luk­sia Kar­ja­laan, jos­sa ai­don suo­ma­lai­suu­den ku­vi­tel­tiin säi­ly­neen par­hai­ten. Esi­mer­kik­si ark­ki­teh­ti Yr­jö Bloms­tedt (1871–1912) suun­nit­te­li vuon­na 1898 Pa­rii­sin Suo­men maa­il­ma­näyt­te­ly­pa­vil­jon­kiin (1900) ka­re­li­a­nis­ti­sia huo­ne­ka­lu­ja. Ne ei­vät saa­vut­ta­neet kui­ten­kaan suo­si­o­ta, kos­ka vyyh­din­puu- ja ru­kin­la­pa-ai­hei­neen nii­den muo­to­kie­li kat­sot­tiin kei­no­te­koi­sek­si.

Ju­gen­da­jan mer­kit­tä­vin suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­ti ja suun­nit­te­li­ja oli Eliel Saa­ri­nen (1873–1950). Hän­kin oli ins­pi­roi­tu­nut suo­ma­lai­ses­ta men­nei­syy­des­tä, mikä nä­kyi hä­nen al­ku­ai­ko­jen­sa tuo­tan­nos­sa. Saa­ri­nen suun­nit­te­li ajan hen­gen mu­kaan mie­lel­lään ko­ko­nais­val­tai­sia si­sus­tuk­sia. Huo­ne­ka­lu­jen ohel­la hän piir­si nii­hin teks­tii­lit, pa­nee­lit, ka­tot ja kaa­ke­liu­u­nit tai ta­kat.

Ruot­sa­lai­nen tai­de­maa­la­ri, krei­vi Lou­is Spar­re (1863–1964) kuu­luu Suo­men ju­gen­din kes­kei­siin ni­miin. Hän pe­rus­ti Por­voo­seen 1897 huo­ne­ka­lu­ja ja ke­ra­miik­kaa val­mis­ta­neen Ak­tie­bo­la­get Irik­sen.

Ko­toi­set luon­to­ai­heet

Arabian Fennia-maljakon koristelua innoittaa karelianismi. Siinä on vientileima ”Made in Finland Arabia” ja massaleima 33 (1903 maaliskuu). Lähtöhinta 400–500 e, Bukowskis.

Ju­gend­tyy­lil­le omi­nai­nen piir­re oli ylös­päin ka­pe­ne­va muo­to. Se esiin­tyi niin huo­ne­ka­lu­tai­tees­sa kuin ark­ki­teh­tuu­rin kat­to­rat­kai­suis­sa ja ik­ku­na- ja ovi­au­kois­sa. Sekä esi­ne­muo­toi­lus­sa et­tä ark­ki­teh­tuu­ris­sa suo­sit­tiin Suo­men luon­nos­ta ha­et­tu­ja kas­vi- ja eläi­nai­hei­ta: voi­kuk­kia, sa­nan­jal­ko­ja, ii­rik­siä, kä­py­jä, män­ny­nok­sia, pöl­lö­jä ja ora­via.

Punasavinen maljakko on A. W. Finchin suunnittelema ja Iris-tehtaalla valmistettu. Tehtaan keramiikka edusti huippumodernia muotoilua. Lähtöhinta 300 e, Bukowskis.

Huo­ne­ka­lu­jen yh­dek­si suo­sik­ki­ma­te­ri­aa­lik­si ko­ho­si vaa­lea tai tum­mak­si pet­sat­tu tam­mi. Luon­non­vä­ri­nen, kiil­lo­tet­tu, tai
rus­ke­ak­si tai pu­nai­sek­si pet­sat­tu koi­vu tar­jou­tui­vat tam­men vaih­to­eh­dok­si. Li­säk­si mo­net suun­nit­te­li­jat suo­si­vat ja­lo­ja leh­ti­puu­la­je­ja. Kan­kai­na suo­sit­tiin vil­la­kan­kai­ta, joi­ta saa­tet­tiin ti­la­ta esi­mer­kik­si Suo­men Kä­si­työn Ys­tä­vil­tä.

Hollolalaisen Jarmo Tiihosen kodin sali on sisustettu suomalaisin jugendhuonekaluin. Ryijy on Emma Saltzmanin suunnittelema Käpy. Kahviastiasto on Arabian tuotantoa. Öljylamppu on valmistettu Saksassa. Kuva Erja Lempinen.

Ke­ra­mii­kan ja me­tal­lie­si­nei­den muo­toi­lus­sa il­me­ni­vät niin kan­sal­li­set kuin kan­sain­vä­li­set­kin vai­kut­teet. Ara­bi­an tuo­tan­nos­sa tyy­li nä­kyi eri­lai­si­na kas­vi­ai­hei­na, kun taas por­voo­lai­sen Iris-teh­taan suun­nit­te­li­jan, tai­de­maa­la­ri A. W. Finc­hin (1854–1930) ke­ra­miik­ka am­men­si in­noi­tuk­sen kan­sa­no­mai­sis­ta muo­dois­ta. Teh­das­te­koi­sia uus­ho­pea-, ku­pa­ri- ja ti­na­e­si­nei­tä tuo­tiin run­saas­ti Sak­sas­ta. Säh­kö­va­lon yleis­ty­es­sä muo­ti­ma­te­ri­aa­lik­si nou­si mes­sin­ki. Ko­tien si­sus­tuk­sis­sa saat­toi toi­si­naan huo­ma­ta myös orien­ta­lis­ti­sia vai­kut­tei­ta. Tämä joh­tui ajal­le tyy­pil­li­ses­tä kiin­nos­tuk­ses­ta ja­pa­ni­lais­ta tai­det­ta koh­taan.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu A&D:n nu­me­ros­sa 7/2019.