Ei­ja Ra­sin­mä­keä voi ai­hees­ta kut­sua rä­sy­mat­to­jen maa­il­man­lä­het­ti­lääk­si. Hä­nen mat­to­jaan on ku­dot­tu niin Loi­maal­la kuin Por­tu­ga­lis­sa ja In­ti­as­sa. Nyt se syn­ty­vät Haus­jär­ven Oi­tis­sa, jos­sa voi myös vie­rail­la.

Tren­di­käs rä­sy­mat­to

Eija Rasinmäki on hankkinut mallisuojan kehittämälleen tekstiilitäytteiselle putkilokuidulle.

Ei­ja Ra­sin­mä­ki on vuo­si­kym­men­ten ajan am­men­ta­nut ide­oi­ta mat­toi­hin­sa suo­ma­lai­ses­ta luon­nos­ta. Se pu­ree kan­sain­vä­li­seen ylei­söön, ja niin­pä mat­to­ja on näh­ty sekä si­sus­tus­leh­tien pals­toil­la et­tä eu­roop­pa­lais­ten, ame­rik­ka­lais­ten ja ja­pa­ni­lais­ten ko­tien lat­ti­oil­la. Asi­ak­kai­siin on kuu­lu­nut muun mu­as­sa ame­rik­ka­lai­nen elo­ku­va­oh­jaa­ja Woo­dy Al­len. Ei­ja Ra­sin­mä­en mat­to­ja on myy­ty myös Suo­men New Yor­kin kon­su­laa­tin ja Suo­men suur­lä­he­tys­tön ti­loi­hin Del­his­sä.

– Tie­sin jo var­hain, et­tä ha­lu­an uu­dis­taa suo­ma­lai­sen rä­sy­ma­ton ja teh­dä sii­tä maa­il­man­kuu­lun. Kun van­hem­mat vel­je­ni sai­vat ko­toa läh­ties­sään kai­vin­ko­neet, minä sain kan­gas­puut. Li­säk­si sain pe­rin­nök­si hy­vän it­se­luot­ta­muk­sen. Äi­ti sa­noi ai­na, et­tä ky­ke­net­te mi­hin vain, kun olet­te ah­ke­ria ja teet­te pal­jon työ­tä. Mi­tään ei sai­si il­mai­sek­si. Kym­men­lap­si­sen per­heem­me mel­kein kai­kis­ta lap­sis­ta tuli yrit­tä­jiä, Ei­ja Ra­sin­mä­ki muis­te­lee.

"Ha­lu­sin luo­da uut­ta"

Eija Rasinmäki pitelee kädessään vanhempien koneiden rullaohjelmaa.

Ra­sin­mä­en lap­suu­den suu­ria nau­tin­to­ja oli seu­ra­ta, kun äi­ti El­li Rau­ti­on­maa ku­toi mat­to­ja maa­lais­ta­lon tu­paan ke­vät­tal­vi­sin pys­ty­te­tyil­lä kan­gas­puil­la. Hän äi­din vä­ri­sil­mää ja ha­lu­si ko­keil­la ku­to­mis­ta it­se, mut­ta äi­ti hä­tis­te­li hä­net mui­hin töi­hin.

– 23-vuo­ti­aa­na avi­oi­duin Loi­maal­le ja en­sim­mäi­sen lap­se­ni syn­nyt­tyä jä­tin ko­kin työt pan­kin hen­ki­lö­kun­ta­ruo­ka­las­sa. Ky­syin äi­dil­tä­ni, mitä al­kai­sin teh­dä, ja hän ­eh­dot­ti, et­tä al­kai­sin ku­toa mat­to­ja.

– Pys­ty­tin kan­gas­puut mie­he­ni ko­ti­ta­lon suu­reen tu­paan. En tien­nyt, kuin­ka loi­mi luo­tiin ja nii­det si­dot­tiin. Naa­pu­rin nai­set aut­toi­vat al­kuun. Otin käyt­töö­ni myös si­säl­lä­ni pii­le­vän luo­vuu­den. Loin uu­sia mal­le­ja sitä mu­kaa kun ku­doin.

Kutomakoneen niisivarsia ohjaa reikäkorttiohjelma.

Ra­sin­mä­ki ko­ros­taa, et­tä perin­teet ovat tär­kei­tä, mut­ta hän ha­lu­si luo­da uut­ta. Ra­sin­mä­ki jät­ti en­ti­set ta­vat ku­toa räsy­mat­to­ja.– Vein uu­del­la ta­val­la ku­dot­tu­ja mat­to­ja­ni myyn­tiin Stock­man­nin ta­va­ra­ta­loon. Ne myy­tiin lop­puun kol­mes­sa päi­väs­sä, ja koh­ta nii­tä esi­tel­tiin si­sus­tus­leh­tien pals­toil­la. Ym­mär­sin, et­tä olin ol­lut oi­ke­as­sa: olin luo­nut esi­ku­va­ni it­se.

Haa­vee­na veis­tos

Vai­kein­ta ku­to­mi­ses­sa on loi­mien saa­mi­nen täy­del­li­seen ku­to­ma­kun­toon. Loi­mil­la on oma ma­te­maat­ti­nen jär­jes­tyk­sen­sä, jota on nou­da­tet­ta­va. Mat­to­jen vii­meis­te­ly päär­mei­neen on työ­läs­tä. Nii­tä jou­du­taan jos­kus muok­kaa­maan, jot­ta ne aset­tui­si­vat ta­sai­ses­ti alus­tal­leen. Kes­ki­ko­koi­sen ma­ton ku­to­mi­seen ku­luu am­mat­ti­lai­sel­ta päi­vä. Mo­ni­mut­kai­seen mal­liin saat­taa men­nä kol­me­kin päi­vää. Työ­hön osal­lis­tuu suk­ku­lan­täyt­tä­jä, jon­ka työ­pa­nos on lä­hes yh­tä suu­ri kuin ku­to­jan.

Taiteilijan kutomat matot on rullattu pinoon odottamaan ostajaa.

Ra­sin­mä­en toi­vee­na on, et­tä pää­si­si te­ke­mään ku­to­mal­la veis­tok­sen.

– Haa­vei­len myös pi­tä­vä­ni nuo­ril­le lu­en­to­ja luo­vuu­des­ta, roh­keu­des­ta ja yrit­tä­jyy­des­tä. Nuo­ril­le an­nan neu­von: Älä luo­vu­ta. Tai­dot kas­va­vat te­ke­mäl­lä.

ei­ja­ra­sin­ma­ki.fi

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu A&D:n nu­me­ros­sa 7/2022.