Toi­voi­sin tie­to­ja täs­tä la­si­kan­nus­ta (kork. 20,5 cm). Myös ar­vo kiin­nos­taa.

Kaa­din on val­mis­tet­tu 1900-lu­vun alus­sa joko Nuu­ta­jär­ven, Kar­hu­lan tai Rii­hi­mä­en la­si­teh­taal­la. Kai­kis­sa näis­sä teh­tais­sa val­mis­tet­tiin lei­ma­et­saa­mal­la ku­vi­oi­tu­ja, pu­hal­let­tu­ja kaa­ti­mia, Kar­hu­las­sa polt­to­maa­laa­mal­la. Ku­vas­ta on vai­kea pää­tel­lä, kum­mas­ta on kyse. Jos ku­vio on ai­van val­koi­nen ja tun­tuu kyn­nel­lä sel­väs­ti, ky­sees­sä on polt­to­maa­laus. Se to­teu­tet­tiin ta­val­laan lei­maa­mal­la. Ai­van var­mo­ja tie­to­ja on hiu­kan vai­kea saa­da, sil­lä täl­lai­sia kan­sal­li­sia ai­hei­ta ei ko­vin suo­raan esi­tel­ty pai­ne­tuis­sa ku­vas­tois­sa. Ai­heet liit­ty­vät kan­sal­li­seen nou­suun en­nen Suo­men it­se­näis­ty­mis­tä. Kaa­ti­men mal­li oli mel­ko ylei­nen juu­ri 1900-lu­vun alus­sa. Vaa­ku­na-ai­heis­ta on pari vuot­ta sit­ten il­mes­ty­nyt eri­no­mai­nen jul­kai­su eli Ro­ger Pel­to­sen ja Ris­to Re­ko­lan Vaa­ku­na- ja suur­mies­la­sien kult­tuu­ri­his­to­ria: Po­liit­ti­nen sym­bo­liik­ka sor­to­kau­den pu­ris­te­la­seis­sa (Suo­men La­si­mu­seo 2018). (Kai­sa Koi­vis­to). Va­kuu­tu­sar­vo on 180 eu­roa. (Veli-Jor­ma Juu­se­la)